Kuukauden tuote (elokuu 2024)

Tyrni – kotimainen supermarja

Tyrni on viime vuosina tullut tunnetuksi todellisena supermarja, eikä suotta. Verrattuna muihin marjoihin tyrnin C-vitamiinin ja erilaisten karotenoidien kokonaismäärä on huikea. Tyrnin C-vitamiinipitoisuus on mitattu yli kaksinkertaiseksi verrattuna mansikoihin ja yli kymmenkertaiseksi verrattuna esimerkiksi puolukoihin ja mustikoihin.
Tyrni on jo pitkään tunnettu todellisena terveysmarjana. Tuhansien vuosien ajan kasvia on käytetty lääketieteellisiin tarkoituksiin erilaisten vaivojen lievittämiseen. Kiinassa marjaa käytetään edelleen muun muassa infektioiden, ruoansulatusongelmien ja yskän hoitoon. On myös niitä, jotka uskovat, että tyrni auttaa kuiviin silmiin ja suuhun. Tyrni on hyväksi myös ulkoisesti. Marjojen siemenistä voidaan uuttaa öljyä, jota käytetään monissa ihonhoitotuotteissa. Öljyn uskotaan auttavan kuivaa ja hilseilevää ihoa sekä auringonpolttamiin.
Tyrnille on myös ominaista sen korkea karotenoidipitoisuus. Karotenoidit ovat ravinto- ja väriaineiden ryhmä, jotka esiintyvät kasveissa ja joilla on antioksidanttisia ominaisuuksia. Mittaukset ovat osoittaneet, että tyrni sisältää yli kymmenen kertaa enemmän karotenoideja kuin mustikat, mustaherukat, mansikat ja vadelmat.
Vitamiinien, antioksidanttien ja karotenoidien lisäksi tyrni on myös Omega 3- ja 6 -rasvahappojen lähde, kiitos marjojen korkean öljypitoisuuden. Öljyä löytyy sekä marjojen siemenistä että hedelmämehusta.
Tyrnipensaat ovat erillisiä naaras- ja uroskasveja. Tämä tarkoittaa, että naaraskasvit ovat riippuvaisia pölyttymisestä uroskukkien avulla, koska vasta pölytyksen jälkeen naaraskasvi tuottaa marjoja. Kuitenkin myös uroskasvit voivat tuottaa marjoja, mutta usein pienempiä määriä. Koska pölytys tapahtuu tuulen avulla, on tärkeää, että uros- ja naaraskasveja on sopivassa suhteessa. Luonnossa tyrni kasvaa villinä Suomen rannikolla. Kasvi on erittäin kestävä niin kuivuutta, aurinkoa kuin kylmyyttäkin vastaan ja viihtyy äärimmäisissä olosuhteissa.
Rasia on lajike, joka muistuttaa paljon ruotsalaista Julia-lajiketta. Sadot ovat lähes identtisiä; Rasia ja Julia tuottavat pieniä marjoja, mikä tekee niiden sadonkorjuusta haastavaa. Vertailussa Julia ja Rasia -lajikkeiden välillä, Julialla on korkeampi C-vitamiinipitoisuus.
Terhi, Tytti ja Tarmo ovat kolme muuta Suomessa esiintyvää lajiketta. Terhi ja Tytti ovat niin sanottuja naaraslajikkeita, kun taas Tarmo on urospensas näistä kolmesta. Nämä pensaat on erityisesti jalostettu pohjoisiin ilmastoihin sopiviksi ja tuottamaan suuria marjasatoja. Terhi on suhteellisesti edullisin pensas, ja se voi tuottaa jopa 14 litraa marjoja per pensas, joissa on erittäin korkea C-vitamiinipitoisuus.
Marjat voidaan jakaa raaka-aineeksi mehuun, siemeniin, kuoriin ja hedelmälihaan. Tyrnimehu ei ole ulkonäöltään kirkasta, vaan se muistuttaa appelsiinimehua. Mehun väri vaihtelee keltaisesta tummanpunaiseen riippuen lajikkeesta ja kypsyysasteesta. Kuori ja hedelmäliha jäävät jäljelle, kun marjat on puristettu, ja ne sisältävät puolet hyödyllisestä ja arvokkaasta öljystä, joka uutetaan puristamalla tai uuttamalla.
Myös lehdet ovat hyödyllisiä. Ne kuivataan ja käytetään teeksi. Lehdet sisältävät antioksidantteja, erityisesti flavonoideja. Sekoittamalla vähän kuivattuja tyrninkuoria, saadaan juomalle enemmän makua ja kaunis oranssi väri.
Yhteenvetona tyrni on ravinteikas ja monipuolinen marja, joka tarjoaa lukuisia terveyshyötyjä, sisäisestä hyvinvoinnista ihonhoitoon.